Rapula Rojekti - Low tech rapulan perustaminen

Maa-akvaariomenetelmä on nyt todettu toimivaksi ja on aika muuntaa olemassa olevasta rapula/kotilolasta low tech maa-akvaario. 55l rapulassa tällä hetkellä hiekkapohja täynnä kierteisiä, runsaasti kasveja, valokansi ja vanha fluval2 suodatin. Projektia varten olen kerännyt jonkun tovin kananmunankuoria, niitä kertyi n. 50 munan kuoret. En tarkkaan laskenut mutta toivoin sen riittävän tuolle pohjalle. Lisäksi haalin vanhaa kukkamultaa ja akvaariokaupasta ostin poistosoraa. Määrät tempasin hatusta, niukin naukin riitti sora ja multa. Taisi olla n. 3-4 ruukullista huonekasvien multaa ja n. 5-6kg soraa.Suurin työ projektissa oli saada kaikki ripurapuset talteen, läheskään kaikkia en saanut haaviin mutta parin tunnin työn jälkeen oli niitä ainakin 50kpl tallessa. Lisäksi sain kaverilta lahjoituksena lisää omppuja (omilleni kävi hassusti eikä kaikki selvinnyt vauvaiästä, loput myin maailmalle), kierteisiä säästin myös muutama. Aikaa perustamiseen meni n. 3h, sisustus on vieläkin kesken, jatkan sitä tomun hälvettyä. Alla kuvia perustamisen etenemisestä, samalla kaavalla tein kuin Maa-maljankin.

Tästä se lähti. Käynnissä oleva 55l kokolasirapula valokannella. Pussillinen keitettyjä kananmunankuoia, pari pussia soraa, vajaa pussi kukkamultaa, tyhjiä ämpäreitä, lappo ja haaveja sekä ämpärillinen kotiloita. Unohtamatta kauhaa ja pyyhkeitä.

Allas tyhjentämisen jälkeen (ja sotkujen siivoamisen, aina roiskuu kun lutrataan).  N. 3 ämpärillistä vanhaa vettä oli pakko jättää, kahdessa ämpärissä eliöt ja kasvit sekä yhdessä ämpärissä suodatin ja somisteet. Altaan käytin pois paikoiltaan että sain kaadettua kaiken hiekan ja samalla vaihdettua uuden isomman muovisen alustan altaan alle (ei haluta roiskia puista lipastoa pilalle).

Kukkamullan lisäys. kannattaa ihan reilusti varata sitä multaa, minulta nippa nappa riitti 3cm multaa. Vähän piti lainata uusista istutuksista että sain tasaisesti jokapuolelle. Viivoittimella katsoin sivuilta ja edestä että on suunnilleen 3cm multaa joka puolella.

Veden lisäys niin että multa on märkää. Käytin apuna eka pienempää ruukkua joka oli altaassa somisteena, se oli nii hidasta että vaihdoin isompaan kukkaruukkuun.

Kun multa oli kasteltu, oli aika lisätä munankuoret. Munankuoret oli puolikkaita, kunnes murskasin ne suoraan tuonne altaaseen.

En löytänyt mistään ohjeistä kuin paljon munankuoria tulisi olla, tein päätelmän että kun puhuttiin kerroksesta niin se ainakin peittäisi mullan kokonaan. Seuraavaksi lisäsin soran. Valitettavasti kuva unohtui, mutta samanlai laitoin sen aste asteelta kuin maljakkoonkin.

Kun vettä oli n. 5cm lisäsin osan kasveista. uutta vettä tähän mennessä oli mennyt 20l niin oli pakko lisätä kasveja ja laittaa vanhaa vettä. Rapulan kasveina on melalehtejä, anubiasta, jaavansaniaista, susserwasseria, leväpallo, intianvesitähdikkia, tähtipatsulia, kääpiöruohoa ja pinnalla saniaista sekä pikkulimaskaa.

Uudisettu rapula. Vesi on vielä sameea ja suodatin pörheltää jonkun aikaa jotta bakteerit levittyvät myös pohjaan. Sisustus jäi pahasti kesken, mutta sen kerkeää myöhemminkin. Vesiarvot mittaan jonkusen tunnin päästä, saa nähä kuin paljon munankuoret kovettavat että tarviiko edes lisätä enää luonnon kiviä ja simpukan kuoria niinkuin aiemmin. Eniten pelottaa ph, jos se on liian korkea niin tulee äkkiä rapusoppaa.

Maa-maljakko, päivät 25-30

Kuten huomaatte jäi yli viikko välistä. Kevät ja sen kiireet verottivat projektin seuraamista.. Kasvit ovat saaneet kasvaa omassa rauhassaan ja paljastan teille rakkaat lukijat että viimeiset pari viikkoa maljassa on asustanut kasvien lisäksi kierteisiä, kehäkotiloita, huppukotiloita, pieni omenakotilo ja muutama kirsikkasukarapu. Eliöt voivat hyvin ja nauttivat kasvien runsaudesta! Piiloa heille löytyy myös, kiitos rehoittavien kasvien. Nyt saattaa kalapoliisi ajatella että ei saa tuon muotoiseen laittaa mitään elävää, noh tästä on olemassa monta tulkintaa. Kaloja en tuohon laittaisi, siksikään koska se on liian pieni. Ravuille ja yhdelle ompulle se on kuitenkin litramäärältään riittävä, enkä usko että niillä maljan muodolla on merkitystä, koska heillä ei ole samoja aisteja kuin kaloilla. Noh se siitä, seuraavaksi kuvia ja kasvien loistoa! Täytyy sanoa että tämä on parhain kasvimalja mitä minulla on koskaan ollut, edes huonekasvit ei nuin loista!

Päivä 25. Vesisaniainen ja pikkulimaska on villiintyneet. Tuon pikkulimaskan alla on lukematon määrä pikkusaniaisia jotka ei kuvasta näy. Osa niistä on irrallisia mutta ainakin viisi oli kiinni tuossa "emosaniaisessa"

Päivä 30. Saniaisella muutama lehti lisää. Tuohon hillompäriin keräsin kaikki pikkusaniaiset tukkimasta tuota allasta, se tuli täyteen.

Päivä 30. Saniainen yltää kohta maahan asti, sille täytyy tehdä jotain. Nyt maljasta ei näy enää melalehteä eikä susserwasseria ollenkaan.

Päivä 30. Tarkka silmäinen huomaa mamma kirsikkaravun tuossa kasvissa. Anteeksi kalapoliisit mutta hän on voinut siellä hyvin jo kaksi viikkoa.. Rasvalehti, punarotala, sekä tuo vesitähdikiksi luulemani kasvi nauttivat oloistaan. Taas pitäisi karsia, tänään ei kerennyt mutta huomenna yritän. Rasvalehtikin on ottanut osansa auringosta ja yltää jo pintaan asti.

Vasemmalla päivä 3, oikealla päivä 30. Tästä voi vähän verrata kehitystä. Kasvit rehottaa, ei ole enää sameutta eikä levää. Ruoan mujutkaan ei pohjasta näy koska kasveja on niin mielettömästi. Tämä on nyt todettu toimivaksi allastyypiksi. Seuraavaksi vuorossa Rapula Rojekti!

Maa-maljakko, päivät 8-11

Maljakon toinen viikko lähtee käyntiin. Auringon valoa on piisannut ja sen huomaa. Levä edelleenkin pysynyt poissa, eli onnistuin laittamaan tarpeeksi pintakasveja joiden juuret kerää ne levät.

Päivä 8. Vesisaniainen kasvoi korkeutta.

Päivä 8. Tuota ruokamujua on tuolla pohjalla mutta emme anna sen häiritä. :)

Päivä 8

Päivä 8. Tähtipatsuli on viikossa kasvanut jo niin paljon että piti karsia sitä ja siirtää toisiin altaisiin. Silloin kun se laitoin niin pintaan oli matkaa ainakin 3-5cm ja nyt se on sen jo saavuttanut ja mennyt mutkalle.

Päivä 9. Pinnasta huomaa jo että vettä on haihtunut. Ei liiaksi asti, n sellaisen hillopurkin verran.

Päivä 9. Vesisaniainen ylpeänä kohoaa.

Päivä 9. Toista versoa pukkaa!

Päivä 9. Noista ilmajuurista sais jo pätkästä :P

Päivä 11. Kuvan ottaminen melkein jo unohtui, (unohtuikin edelliseltä päivältä) illalla vasta muistin kuvan näpätä.

Maa-maljakko, päivät 4-7

Päivitys tulee vähän viivellä, mutta onneksi kuvat eivät mene miksikään ootellessa. :) Tässä on loput päivät maljakon ensimmäisestä viikosta.Veden kirkastuminen kysyi vähän kärsivällisyyttä mutta jo viikossa vesi kirkastui ja kasvit alkoivat kukoistamaan auringon valon ansiosta!

Päivä 4. Melalehti säilyttänyt lehtensä (ainakin toistaiseksi). Se on muiden kasvien keskellä, voi olla että liian vähän valon takia sulattaa lehtensä.

Päivä 4. Vesisaniainen tykkää olostaan, jo neljännen päivän jälkeen pukkaa uutta lehteä!

Päivä 4. Vesi edelleen vähän harmaata, kirkastumaan päin. Nätisti erottuu jo rasvalehdet.

Päivä 4. Ei levää lasin pinnalla, eikä kasveilla. Ainoastaan vesisaniaisen juuret kerää tuommosta möhnää.

päivä 5 ja vesisaniainen kasvaa.

Päivä 5. Alkaa näkymään jo ilmajuuria!

Päivä 5. Tähtipatsuli kasvattaa komeita ilmajuuria.

Päivä 6

Päivä 6. Vesi jo kirkasta.

Päivä 7. Ruokinnasta johtuen pohjalla on tuommosta mujua. Minua se ei haittaa, ompahan bakteereilla ruokaa.

Päivä 7. Vesisaniainen kasvaa silmissä.

Päivä 7. Melalehti parka on saanut mujut päällensä, vieläkin säilyttänyt lehtensä.

Päivä 7

Maa-maljakko, päivät 1-3

Ensimmäisinä päivinä ei maljassa juuri mitään muutoksia havaittavissa. Ei sen koommin levää tai huomattavaa kasvua, paitsi vesi saniainen tykkää olostaan ja alkoi kasvattaa uuden lehden. Aikani kun maljaa tutkailin niin huomasin pohjasta nousevan pienen pieniä ilmakuplia, hassua aivan kuin malja olisi "hengittänyt".  Yli ruokkimenen on hankalaa kun siellä ei ole varsinaisesti ketään ketä ruokkia, tuntuu typerältä antaa bakteereille ruokaa mutta niin se täytyy tehdä. Vesi näyttää likaiselta, tosin kolmantena päivänä näytti kirkkaammalta kuin ensimmäisenä, silti jotenkin likaiselta. Ajattelin että se alkaa haisemaankin likaiselta mutta kun nuuskutin maljan yläpuolelta niin tuoksu oli niinkuin järveä olisi haistellut. Kärsivällisyyttä tämä projekti kysyy koska tulokset ovat nähtävissä vasta viikkojen päästä, että onko kokeilu toimiva. Ainakin vielä kasveilla on lehtensä eikä levä rehota vaikka on aurinkoisiakin ilmoja ollut. Alla on kuvasarja ensimmäisistä päivistä perustamisen jälkeen.

Päivä 1. Sameaa, ja pieniä kuplia nousi pohjalta. Niin pieniä ettei niitä saanut kameralla vangittua.

Päivä 1. Vesi saniainen ja pikkulimaskat.

Päivä 2. Vesi ei enää nii sameaa, kuvasin tosin illalla jolloin sää ei ollut kirkkaimmillaan. Kasvit näyttävät "likaisilta", etenkin vesisaniaisen juuret. Pieniä kuplia näkyi tänäänkin.

Päivä 3. Vesi huomattavasti kirkkaampaa, rusehtavaa möhnää kasvien päällä. Kasveissa ei näy muuta eroa, kaikilla on lehdet. Tosin melalehti on vähän rypistänyt lehtiään, saa nähdä sulaako se.

Päivä 3. Toinen kuva kulma, ei ikkunaa vasten nii näkyy kuin kirkasta vesi jo on.

Päivä 3. Vesisaniainen pukkaa uutta lehteä keskeltä! Vau, se taitaa tykätä valaistuksesta.

"Maa-Maljakko" ja sen perustaminen.

Noniin vähän taustaa tälle maljakko-projektille. Jo tämän vuoden tammikuussa haaveilin akvaariokasvimaljasta, yritinkin mutta ei siitä tullut mitään. Minulla on kirjahyllyssä lojunnut vuosia sellainen n. 10 litran pyöreä kultakalankidutusmalja ilman mitään järkevää käyttöä. Tänä vuonna sen sitten keksin että siitä pitää saada kasvimalja! Laitoin siihen helppoja kasveja kuten rasvalehteä, melalehteä, karvalehteä ja leväpalleron mutta pikku hiljaa kaikki kaljuuntuivat paitsi partapallero. Luulin että projekti töksähti siihen että vesi ei liikkunut, koska siinä ei ollut suodatinta. Laitoin ilmastimen tekemään kuplia että vesi liikkui, noh ei vaikuttanut kasvit eivät voineet hyvin vieläkään. Sitten aloin miettimään että vika oli myös valaistuksessa, valona siinä toimi tehokkain LED kirjoituspöytävalo minkä kaupasta löysin. Kyselin facebook ryhmistä valaistuksista ja minun laskujeni mukaan se oli riittävän tehokas. Lopulta projekti tyssäsi siihen, luovutin ja suunnittelin tekeväni pallomaljasta huonekasville kasvualustan. KUNNES löysin juttua maa-akvaarioista ja lamppu syttyi että NYT SE TOIMII.

Alunperin suunnittelin vain 55 litrasen rapulan muuttamista maa-altaaksi, koska ei tämä pallomalja kuitenkaan toimi. Sitten mietin mikä hirvittävä homma on vaihtaa hiekka rapulaan ja rapulakanta tulisi vähenemään rutkasti, koska kaikkia ei vaan saa pelastettua.. Aikani pähkäiltyäni päätin vielä kerran kokeilla unelmaa saada akvaario-kasvi-maljakko ja tästä se lähti:

Ensimmäinen kerros on multaa, n 1cm. Ohjeissa oli kyllä 3-4cm mutta ajattelin sen silleen suhteutettuna altaan kokoon mikä on hurjat 10l niin ei se ihan niin montaa senttiä tarvi. Päälle laitoin keitettyjä kananmunakuoria. Keitin ne ihan vain varalta ettei sieltä tule mitään pöpöjä ja että valkuainen yms irtoaa helposti. En tiedä onko tämä tarpeellinen määrä, missään ei sanottu kuinka paksu kerros tätä pitää olla. Tuossa nyt on kuuden munan kuoret, 55l altaaseen menee varmaan hyvinkin yli tiullinen.

Valitsin maljakon paikaksi ikkunapaikan johon ei paista kokopäivää aurinko, mutta hyvin paistaa kuitenkin koska tähän projektiin ei tule muuta valaistusta. Voi olla että koska vesi vain lilluu tuossa niin levät alkavat rehottamaan noin aurinkoisella paikalla.

Lisäsin vettä pikkuhiljaa kerros kerrokselta. Käytin apuna kastelukannua ja tämmöistä muovistakukkapurkkia missä on reiät pohjassa. Toki voi käyttää lautasta tai jotain muutakin mutta tämä nyt oli tässä käsillä. Aluksi kastelin mullan suodattimen pesuvedellä. En tiedä onko siitä mitään taikaa, mutta ei kait siitä mitään haittakaan ole. Ajattelin sen olevan "bakteeri-rikasta-vettä". Ainakin huonekasvit siitä pitävät nii jotain rikkautta se antaa mullalle..?

Lisäsin vuoron perään vettä ja n. 4-6mm kokoista soraa kunnes soraa oli n. 2cm kerros. Pallon muotoisessa astiassa on muuten hankalaa arvioida kuinka tasaisesti sora on joka puolella. Vettä lisäsin hiljakseen ja apuna käyttäen ruukkua jotta multa ja sora ei sekoittuisi. Veteen laitoin Aquasafe vedenparannusainetta, jos vesijohtovedessä sattuu olemaan kuparia yms niin ne poistuisivat. Ei ole välttämätön toimenpide mutta minulla on tapana laittaa sitä kaikkiin altaisiin.

Kun vettä oli noin puolet lisäsin kasvit. Maljan asukeiksi pääsivät rasvalehti, tähtipatsuli, melalehti ja pinnalle killumaan (loppuvaiheessa) vesisaniainen ja pikkulimaskaa. Valitsin tämmöisiä "äläpä-hättäile" kasveja, joiden ei pitäisi olla ranttuja menestymään heikommissakin olosuhteissa ja lisäksi lisääntyvät muissa altaissa nopeasti niin menetys ei ole suuri vaikka joutuisivatkin roskiin. Upotin kasvit pohjaan saakka, varovasti ettei multa pöllähä.

Tältä se näyttää valmiina. Samennusta on, toivon että se tasottuu. Lisäsin veteen Bactozymin kiihdyttämään kasvien pinnoilla olevien bakteerien kasvua. En tiedä onko siitä taikaa, tuota valmistetta kun on vähän kritisoitu ettei siinä ole bakteereja ja ettei sillä tee mitään. Lisäksi annoin bakteereille ruokaa, pohjatabletin ja hiutaletta. En tiennyt kummat maistuvat bakteereille paremmin nii pistin molempia.

Lopuksi tunti perustamisen jälkeen mittasin vesiarvot. Harmittaa suunnattomasti kun ei ole No3 testiä, ajattelin etten sitä koskaan tarvitse koska sillä on lähinnä merkitystä vain akvaariota perustaessa. Kaikki muut altaani ovat "vanhoja" ja niissä on tasainen bakteerikanta. Noh joka tapauksessa arvot ovat: PH 8-8,5 KH 11dh GH 12dh ja No2 <0.3mg. Hmm kiinnostavaa on että johtuuko korkea ph vesijohtovedestä vai pohjamateriaalista. Sen tiedän että täällä on korkea ph jo vesijohtovedessä ja muissa altaissa kannot laskevat sen 7 tuntumaan. Jää nähtäväksi alkaako se tuosta laskemaan vai pitääkö käyttää tammiuutetta, neutraali ph kun kuitenkin on hyväksi kasveillekin. Tästä tämä lähtee, katsotaan onnistuuko vai luovunko lopullisesti Kasvimalja- unelmasta.

Maa-Akvaario ( eli low tech- allas tai jordakvarium)

Kiinnostukseni maa-akvaariota (tunnetaan ehkä paremmin nimillä low tech aquarium, jordakvarium) kohtaan heräsi jokunen kuukausi sitten. Törmäsin kyseiseen termiin yhdellä facebook akvaarioryhmän sivulla ja löysin aqua-webin foorumilta hyvän keskustelun miten sellainen perustetaan. En edelleenkään usko silmiäni kun luen sitä, että miten sellaisessa akvaariossa voi olla elämää missä ei suodatin ole keräämässä sontaa ja kierrättämässä vettä?! Senpä takia tätä on pakko kokeilla. Perustin tämän blogin sitä varten, jotta asiasta kiinnostuneet voivat seurata miten oma maa-akvaprojektini edistyy.

Maa-akvaarioiden guru on Diana Walstad, valitettavasti juuri tähän hätään en hänen kirjaansa saanut ja se kuulemma on hyvin tieteellinen. Kiitos aquawebin  ja Aquatiq Plan Central- foorumin tiedän suunnilleen mitä Walstad on kirjassaan kirjoittanut. En niin niistä "hifistely" jutuista välitä, tarkoista valonmääristä yms. vaan keskityn perusasioihin miten maa-altaan saa toimimaan. Perusaskeleet jotka keräsin eri keskustelupalstoilta (suurin osa oli tutustunut Walstadin menetelmiin) menevät näin:

1. Ensiksi laitetaan pohjalle 1-1,5 tuumaa (eli noin 3-4cm) mahdollisimman ravinteetonta multaa. Vanhat kukkamullat ajavat asian hyvin. Sitten siihen väliin korallimurskaa tai kananmunankuoria puskuroimaan phta vastaan ettei se heittele. Päälle taas 1-1,5 tuumaa soraa. Ja tässä huom, se ei saa olla liian hienoa hiekkaa tai "maa" ei pääse hengittämään ja allas ei toimi. Joillakin oli sillä lailla että ensin multaa, sitten hiekkaa ja päälle soraa. En tiedä miksi, walstad kun näin ei tehny. Ehkä kokeilen itsekin että multaa, sitten hienompaa soraa ja sitten päälle karkeinta.

2. Käytä vähintään 1,5w valaistusta per 1 gallon (eli n. 3,8l). Lisäksi vielä luonnonvaloa. Valoa tulisi pitää 14h, ellei enemmänkin, levien lisääntymistä kannattaa seurata ja jos niistä haluaa päästä eroon niin laittaa päivällä valot muutamaksi tunniksi pois päältä. Jos on mahdollisuus laittaa allas ikkunan viereen niin voi tehdä altaan TÄYSIN ilman tekniikkaa. Minulla siihen ei ole mahdollisuutta joten åidän valokannen päällä. Itse en henk koht ymmärrä valaistuksistani yhtään mitään mutta toivottavasti riittävät..

3. Runsaasti kasveja niin ei pääse levät rehottaan eikä mitkään myrkyt mitä mahdollisesti voisi "maasta" aiheutua. Yliruokitse, vaikka siellä ei mitään asuisikaan muuta kuin kasvit ja bakteerit. Bakteerit tarvitsevat myös ruokaa, jotta allas kuhisee bakteereja niiden tulee saada paljon ruokaa. Vaikka altaassa on paljon kasveja, et tarvitse mitään lannoitteita koska bakteerit ja maa-aines hoitavat allasta.Yksi vinkki oli laittaa pinnalle jotain pintakasveja tai muita vapaasti kasvavia (tai nopeasti uusiutuvia anteeksi huono suomennos) jotka auttavat pitämään levät kurissa. En oikein ymmärtänyt miten ne toimivat, jotain tekemistä ilman ja hiilen kanssa...

4. ÄLÄ VAIHDA VETTÄ, vaikka kuin olisi paskasen näköistä vettä ja paskaa pohjan päällä niin älä vaihda vettä äläkä lappoa. Tämä on varmasti maa-altaan hienoin asia ja se tekee siitä helppo hoitoisen. Siitä ei tarvitse vaihtaa vettä, lisäät vain uutta haihtuneen tilalle. Pohjamateriaalilla on pohjan päälle jäävän sonnan kannalta merkitystä, jos on kauhean isoa soraa niin se menee sinne väleihin ja jos on liian hienoa niin se ei mene siitä mihinkään. Soran koko on kuitenkin jokaisen omassa harkinnassa, itse aion kokeilla 2-6mm vahvuista soraa, katsotaan toimiiko.

5. Jos on jo käynnissä oleva akvaario, kannnattaa pitää suodatin n. kuukauden pohjan vaihdon jälkeen jotta bakut lisääntyy ja vesiarvot eivät heittele. Multa kun saattaa heilauttaa pht ja kht ja vissiin ghtkin minne sattuu. (sitä varten se puskuri sen päällä). Ei muuta kuin kokeilemaan, sillähän se selviää! :) Tässä vielä linkit joista voitte lukea lisää:

Aqua-web foorumi "Maa-akvaario vai mikä se on?"
APC- foorumi "what is el-natural step by step?"